KANYYLIT
Periaate on, että vuotavalla monivammapotilaalla tulee olla vähintään kaksi suurta (läpimitaltaan 1,7 mm eli harmaa) perifeerista laskimokanyylia. Suonien kanylointi kannattaa aloittaa distaalisesta yläraajan laskimosta siirtyen proksimaalisempaan kohtaan, mikäli laskimon kanylointi epäonnistuu. Alaraajojen perifeerisiä laskimoita ei kannata käyttää niiden huonojen virtausominaisuuksien takia. Myöskään vammautuneeseen raajaan ei tulisi laittaa kanyylia, jottei neste valuisi suoraan vamma-alueelle. Potilaan ollessa vaikeasti vammautunut, ei nesteenantoreitillä ole suurta merkitystä, sillä tilanteen stabiloituessa voidaan suoniyhteys muuttaa haluttuun paikkaan.
(Lähteet)
Laskimon kanylointi
Sairaanhoitaja , jolla on toimipaikkakoulutus voi avata suoniyhteyden laskimoon
Aseta staassi siten, että rannepulssi on vielä tunnettavissa
Raajan laskeminen kehoa alemmaksi sekä lämmittäminen voi parantaa suonen näkyvyyttä
Desinfioi punktoitava ihoalue
Poista kanyylista muovisuojus ja tarkista, että kanyylin kärkiosa on ehjä
Ota kanyylista kolmisormiote, kiristä punktoitavan kohdan ihoa, ettei suoni "karkaa" ja työnnä kanyyli suoneen
Reikä kannatta punktoida laskimon vierestä ja työntää kanyylia 30-45 asteen kulmassa suonta kohti
Kun tippakammioon tulee verta, on kanyyli läpäissyt suonen seinämän
Työnnä kanyylia vielä 5-10 mm, jotta kanyylin muoviosa on varmasti suonessa
Vedä neulaa ulos kanyylista niin, että neulan kärkiosa tulee näkyviin, kun verta näkyy kanyylin muoviosassa, voidaan se uittaa paikoilleen
Mikäli kanyyli ei ole suonessa, voidaan kanyylia vetää ulospäin kunnes verta näkyy kanyylissa ja jatkaa sitten uittamista suoneen
Muista avata staassi ja laittaa neula teräville esineille varattuun roska-astiaan
Kanyyli yhdistetään infuusioletkuun
Anestesialääkäri laittaa potilaalle arteriakanyylin, joka yhdistetään arteriasettiin. Arteriayhteys ei ole lääkkeenantoreitti. Tämän vuoksi arteriayhteys suojataan liimateipillä jonka päälle on kirjoitettu punaisella "arteria". Arteriaverestä voidaan määrittää potilaan hapetuksen ja hemoglobiinitasoa. Lisäksi arteriasta määritetään invasiivinen verenpaine.
(Lähteet)
Sisällysluettelo
|
