Kammiotakykardia

Kammiotakykardia, (VT, eli ventricular tachycardia) on nopea rytmihäiriö, jonka syntyalue on sydämen kammiolihaksessa. Kammiotakykardian syynä on useimmiten orgaaninen sydänvika, joista yleisin (75%) on iskemia. Lyhytkestoista kammiotakykardiaa (<30s) voi esiintyä terveilläkin ihmisillä oireettomana, jolloin hoito ei aina ole edes tarpeen. Jos potilas sairastaa sydänsairautta, voi lyhytkestoinen kammiotakykardia olla enne pidemmästä kammiotakykardiasta tai kammiovärinästä. Tavallista on, että kammiotakykardia esiintyy toistuvina kohtauksina, jotka voivat kestää tunneista jopa useisiin päiviin. (Heikkilä ym. 2000; Heikkilä 1991.)
 
Kammiotakykardiassa QRS-aallot ovat tyypillisesti leveät (>0,14s) ja yhdenmuotoiset. P-aaltoja ei yleensä ole näkyvissä. Rytmi on tavallisesti säännöllinen, taajuudella 120-170, mutta voi nousta 200-300:an. Jos VT on pitkäkestoinen, on yleisin sudenkuoppa sekoittaa se SVT:n, koska erotusdiagnostiikka näiden välillä voi olla vaikeaa. (Heikkilä ym. 2000; Heikkilä: 1991.)
 
Sydänsairauksien yhteydessä pitkäkestoiseen kammiotakykardiaan liittyy huono ennuste. Jos sydän on heikko ja syketajuus tiheä, voi hemodynamiikka pettää ja potilas mennä elottomaksi. Ongelmana on sydämen pumppausvolyymin romahtaminen taajuuden kasvaessa, koska eteisten kammioita täyttävä toiminta puuttuu. Usein rytmi kääntyy nopeasti kammiovärinäksi. Mitä hitaampi kammiotakykardia on, sitä vakaampi on verenkierto. Osa potilaista kestääkin makuuasennossa kammiotakykardiaa hyvin, jolloin verenpainekin voi olla normaali. (Heikkilä ym. 2000; Kinnunen:1995.)